Hyvinvointikuntayhtymä vs kuntalaisten hyvinvointi

Kunnan tehtävä on järjestää ehkäisevää lastensuojelua ja päivähoito on ehkäisevää lastensuojelua. Sitä oikeutta haluttiin lahdessa rajata 1.elokuuta lähtien, vaikkei siitä rahallista hyötyä tulla saamaan. Lisänä perheiden ostovoimaa/toimeentuloa heikentävät päivähoidon maksujen korotukset elokuusta lähtien, Lahtihan on nuorisoystävällinen kaupunki. Miljoona euroa mikä lahdessa arvioidaan säästettävän, hävitään lisääntyvän työttömyyden kustannuksina, henkilöstömenoistahan säästöt ensisijaisesti haetaan. Mitkä varmuudella Lahdessa kasvavat on eriarvoisuus, työttömyys ja byrokratia.

Sosiaalitoimen puolella arvioidut miljoonan säästöt näkyvät toimeentulon kasvuna ja lastensuojelun ongelmina, mielenterveysongelmien kasvuna, päihdeongelmina. Miten näiden palvelujen käykään, mikäli maakuntahallinto toteutuu? Kun on 400 kuntavetoisen Soten sijaan 18 Valtiojohtoista maakuntaa hallintoineen! jotka ensisijaisesti nielevät kuntalaisten veroeuroja. 

Väitetään, että valinnanvapaus tulee uuden Soten myötä entistä laajempana helpottamaan kuntalaisen elämää. Nähtäväksi jää rajoittuuko valinnanvapaus vain terveyspaikan valintaan jatkossakin, potilasta odottaa moniammatillinen työryhmä, joka päättää mitä palveluita potilas tarvitsee vai tarvitseeko palveluita ylipäätään. Raha kun seuraa potilasta, ei ole kunnan tahi Valtionkaan kukkaro suurempi kuin nytkään. Itseasiassa pienempi tulee olemaan, kaikkien leikkausten myötä verhottu olemattomiin veronkevennyksiin.

Sotea on valmisteltu jo taas yli vuosi ja sen lisäksi maakuntahallintomallia sekoittamaan pakkaa? Säästöjä sote ei tule tuomaan, syntyy vain kuluja, joten säästöistä on turha puhua, kaikki nämä hallintojen ja uusien toimintamallien perustamistoimet maksavat kansalaisille. Kunnalta siirretään valta Valtiolle ja palveluja supistetaan keskittämällä palveluja entistä enemmän ja pitämällä peruspalveluvalikoima suppeana, se osa siis mihin on kuntalaisella rahaa varattu. Ainahan on se valinnanvapaus; voi mennä yksityiselle ja maksaa itse, jos on rahaa.   

Palveluiden keskittämisen myötä hoidon diagnosoinnin nopeutuminen ja laadun parantuminen on myös ollut esillä, tulevatko lääkärit nopeammaksi maakunnan/hyvinvointikunnan myötä? tai palvelu laadukkaammaksi, kun sitä ei enää tarjota? vai onko lääkäreitä enää ollenkaan muualla kuin tietokoneen ruudulla, kun digitalisaatio valtaa Soten kaikki palvelut. Kun kaikki kulkee bitteinä? Entä ne kuntalaiset, joilla ei ole tietokonetta eikä taitoa käyttää sellaista. Saavatko he palvelua lainkaan digitalisaation myötä? vai perustetaanko yhteispiste johonkin missä voi lääkärin digitaalisesti kohdata!  

Julkinen sektori hoitaa perusterveydenhuoltoa nytkin, kuten lain mukaan kuuluu ja suurin valta terveyspalvelujen järjestämisessä on vielä kunnalla, yksityiset ovat rinnalla ja monikansalliset yhtiöt ovat jo täällä, mikä tässä muuttuu siis? Vallanpitäjä, päätöksien tekijä ja rahoista päättävä taho muuttuu ja vaikka valta Valtiolle siirtyykin, mainospuheista huolimatta ja palvelut digitalisoidaan, eivät ne tule olemaan laadukkaampaa tahi edullisempaa kuntalaiselle.

Yhtiöittäminen, joka ei ole pakollista maakuntahallintomallissakaan eikä Euroopan Unioni ei sellaista edellytä, yhtiöittämisen myötä TES muuttuvat. Yhdenvertaisuuslakiin, voivat ne kunnat vedota, joiden työntekijöillä ei irtisanomissuojaa ole, kun kaiken kullaksi muuttava hyvinvointikuntayhtymä perustetaan. Veronkevennykset lisää palkansaajan ostovoimaa 150 euroa / vuosi ja KIKY vie sitä kolme kertaa enemmän kunnan työntekijöiltä! Kenen matematiikalla näitä lasketaan. 

Kovaa peliä pelataan kuntalaisten elämillä. Missä turvaverkot niille, jotka hinnan maksaa? Missä inhimillisyys?  Vastaus ei ole maakuntahallinto eikä uusi Sote, jossa kukaan ei tiedä mikä malli toimisi kenenkin parhaaksi, miksi sotketaan sen sijaan, että parannettaisi nykyisiä palveluita, jotka eivät ole niinkään tehottomia, tahtotila on vain yksityistämisen puolella, sielläkö on se sateenkaaren pää? Yhtään ei hämmästytä Suomen syntyvyyden heikkeneminen. Leikkauksia leikkausten perään ja vain niiltä joilla ei ole ennestään. 

Vaikka annettaisi minkälaisia Hyvinvointikunnan/Maakunnan/soten palvelulupauksia, niin ne ovat vain lupauksia ja poliitikot saa valehdella eikä lupauksia tarvitse pitää, näin sanoo Suomen ulkoministeri. Hallitus perää yhteisöllisyyttä ja työntekijöiden panostusta yhteiskunnan nostamiseen, ei vain ole itse esimerkkinä.  Kuntien pitää panostaa eriarvoistumisen ennaltaehkäisyyn, yhdenvertaisiin julkisiin terveyspalveluihin ja koulutukseen joka on työttömille erinomainen aktivointikeino.  Oikeutta koulutukseen ei saa rajoittaa siten, että vain lukion käynneillä olisi mahdollisuus hakea korkeakouluihin, sekään ei eriarvoistumista vähennä vaan lisää kuilua kansalaisten välillä.

  

Satu Lehtola (sd) Lahti

varapääluottamusmies, JHL

tradenomiaikuisopiskelija