Maakunta tulee oletko valmis

Maakunta tulee oletko valmis!                                                   

Lahti ja lähikunnat paitsi Heinola ja Sysmä puuhailevat Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää rivakkaan tahtiin, itse asiassa sellaisella kiireellä, ettei keritä perehtymään asiaan edes kunnolla, mikä lienee tarkoituskin. Maakuntahallinto tekee tuloaan 2019 ja pitää olla valmistautunut, yhtiöittämällä kaikki Lahden kaupungin yksiköt.                                                                                                                         

Maakuntamalli, tuo kunnan veronmaksajalle oman haasteensa. Kunnan verotulot vähenevät, kuntien velvollisuudet vähenevät ja kun verotus palvelujen myötä siirretään maakunnille, joten paineita veronkorotuksiin tulee niille kunnille, joita voidaan sanoa kriisikunniksi. Esillä ollut taseiden kaunistelu lisää myös kriisikuntien määrää kun ns. kaunistelu lopetetaan.

Maakuntamalli etäännyttää kuntalaiset päättäjistä entisestään, vaikuttaminen yhteiskunnan päätöksiin hankaloituu. Mikä lienee myös tarkoituskin, valta pois kansalta, demokratian alasajo, on hallituksen kärkihanke. 

Onko yhtiöittäminen todella tarpeen? kun halutaan säästöjä tai palvelujen selkeyttämistä kuntalaiselle? Onko yhtiöittäminen se lopullinen vaan pyritäänkö yksityistämään kaikki julkiset palvelut. Yhtiöittämisellä ja sen jälkeisellä yksityistämisellä haetaan säästöjä henkilöstömenoja vähentämällä.

Kilpailukykyä ja säästöjä metsästettäessä halutaan unohtaa, ettei kunnan tehtävä ole tuottaa voittoa vaan hoitaa velvoitteitaan, joihin myös kuntalaisten maksamat verorahat käytetään. Kunnan kuuluu huolehtia kuntalaisistaan, ei ulkoistaa heitä. Mihin verorahat sitten käytetään jos kunta ei tarjoa palveluja kuntalaisille.

Yksityisenä yhtiönä palvelut tulevat maksamaan kuntalaisille entistä enemmän kun kaikki palvelumaksut nostetaan samalle tasolle kun muutkin yksityisen tarjoamat palvelut, markkinat sanelisivat täysin palvelujen hinnan samoin kun kysynnän. Valinnanvapaus ei ole sitä että, vain osalla väestöä varaa palveluihin. Yksityistäminen tulee aiheuttamaan myös lisää työttömyyttä tulevaisuudessa.

Yksityisen yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa ja jos sitä ei tule suunnitelman mukaisesti, ensimmäisenä ovat YT-neuvottelut, missä henkilöstöä vähennetään. Liiketoiminnassa ei inhimillisyydellä ole sijaa.

Kilpailukykysopimuksessa jätetään tarkoituksellisesti huomioimatta, kun vain leikataan niiltä vähemmän toimeentulevilta kansalaisilta ja kunnan henkilöstön lomarahoista 30 %, että yrityksen tärkein voimavara ja kilpailukyvyn edistäjä on henkilöstö. Yritys on juuri niin vahva ja kilpailukykyinen kun sen henkilöstö on.

Osaava, koulutettu, ammattitaitoinen ja kehittämismyönteinen henkilöstö on tulevaisuuden yritysten paras kilpailukykyvaltti, henkilöstön osaaminen on laatua ja yrityksen arvoa lisäävä tekijä. Laatu ja arvo taasen ovat merkittävä tulevaisuuden ostomarkkinoita lisäävä tekijä.  Vai onko robotti valtti lähitulevaisuudessa?

Tulevaisuus tuo tullessaan visioita jossa, henkilöstöä ei tulla tarvitsemaan kuin muutamia, robotit kun hoitavat työt jatkossa. Tekijät ovat robotteja, kuka johtaa sitten ketä jää nähtäväksi. Robotit ja älykäs ja ihmiseltä oppiva teknologia, kun valtaavat kaikki työpaikat niin tarvitaanko ihmisiä enää? Näin meille syötetään. Tehtäviä kun vähennetään, on luontainen suuntaus, ettei tarvita enää henkilöstöä näin paljon.

Vapaa-aika lisääntyy siis lähitulevaisuudessa. Perustulollahan tästä selvitään, työ on vain joidenkin oikeus tulevaisuudessa kuten koulutuskin. Millainen on lähitulevaisuus, siitä on varmaan jokaisella vastaajalla eri näkemys.

 Kehitys on edennyt harppauksin kyllä mutta vielä ei varmaan ole vain koneiden aika. Eikä yhdessä Sipilän hallituskaudessa saa olla tarkoitus muuttaa Suomea täysin vapaan markkinatalouden maaksi, jossa vain rahalla on väliä. Julkiset palvelut on turvattava.

Hyvinvointivaltion tekee hyvinvointivaltioksi se kuinka hyvin se huolehtii myös eriarvoisuuden poistamisesta ja vähäosaisempien tarpeista Perustuslaki 19 §.

  

Satu Lehtola, sd, varapääluottamusmies, JHL, Lahti

tradenomiaikuisopisekelija