Koulutuksen tukia ei varaa supistaa

Koulutuksen tuet                                     

Hallituksen leikkaussuunnitelmat koulutuksen ja opintotukien suhteen ovat todella vakavia ja koskettavat meidän tulevaisuuden veronmaksajiamme. Toisen asteen ammatillisia koulutuspaikkoja vähennetään, näin ollen entistä enemmän nuoret jäävät ilman työelämässä vaadittavia tutkintoja tai uudistetaan siten, että opetus siirtyisi enemmän työpaikoille, yrittäjät käyvät varmaan sen alennetun opettajan tutkinnon kirjekurssina, voidakseen opettaa työpaikalla, sopivasta summasta tietty. Tämän maksamiseen voimme käyttää nyt julkiselta puolelta yli jäävää lomarahaa 30 % joka työntekijöiltä mahdollisesti otetaan vuosina 2017–2019.

Lukion kursseja ollaan vähentämässä 47–51 kurssista 30–34 kurssiin ja tuntijakoa muutetaan siten, että voi valita mitä ottaa, näin ollen nuori joka ei ymmärrä mitkä kurssit ovat jatkoa ajatellen tarpeen, tulee ottaneeksi jopa kursseja mitä ei tarvitse niin paljon, eikä siten pääse lukion jälkeen mihinkään koulutukseen. Toki voihan hän itse sitten maksaa näistä tarpeellisista kursseista kun ymmärtää, että on jäänyt paitsi niistä ja mikäli on rahaa.  Valinnanvapaus on päivän sana, sinällään ei huono asia jos vain osaa hyödyntää.

Tämä kaikki vaikuttaa työllistymiseen, jollet saa suoritettua tutkintoa on entistä huonommat mahdollisuudet työllistyä mihinkään tai työllistyt alalle jossa sinulla ei ole mahdollisuutta päästä edes kohtuulliseen toimeentuloon. Tämähän tutkitusti vaikuttaa moneen sukupolveen.

Kaikkien koulutukseen suunnattujen leikkausten tarkoituksena on lisätä ajattelua ja uteliaisuutta.  Ne jotka eivät osaa ajatella riittävän monipuolisesti, ei ole enää valinnan mahdollisuutta tai nopeasti muuttuvassa maailmassamme, missä kaikki vanhenee nopeasti, ovat kohta jo suomalaisillekin tulevat lukukausimaksut, ettei ole varaa niitä maksaa. Tosin kun ammattitaitovaatimuksia ollaan alentamassa, suurten henkilöstökustannusten pienentämiseksi, laadusta viis, täytyy miettiä tarkkaan mitä lähtee opiskelemaan.

Hallitus pyrkii vähitellen poistamaan opintotuen ja siten lisäämään lainanottovelvollisuutta, onhan se halpaa lainaa. Opinnot, joita opiskelet tulevaisuudessa tulisi rahoittaa opintolainalla, näin valtio säästyy ottamasta lisävelkaa, kun opiskelijat ottavat sitä. Osa tietysti hyväksyy tämän hyvinkin kun onhan itsekin ottanut kallista lainaa ja maksanut sitä pois monta vuotta opintojen jälkeen, kohtuus siinäkin kuitenkin. Ei voi tietää onko siinä ammatissa silloin töitä, kun valmistut joten lainan ottaminen on vähintäänkin arveluttavaa.

Opintotukia on muutettu viimeiset parikymmentä vuotta jatkuvasti, koskaan ei keritä edes vaikutuksiin perehtymään kun muutetaan jälleen ja entistä huonompaan suuntaan. Millä opiskelija sitten elää? Vaikutuksia kun ei voi etukäteen arvioida.  

Opiskeleva, ei kotona asuva, nuori on tiukoilla koko ajan eikä parannusta sen suhteen ole näkyvissä ja pitäisi vielä jaksaa selviytyä opinnoista niin että niistä jää jotain työelämään hyödynnettäväksi. Kaikilla ei ole vanhempiakaan jotka auttaisivat taloudellisesti eikä niitä töitä opiskelun ohessa. Aikuisopiskelussa käytettävää tukiaikaa puolitetaan, millä tuen varassa oleva aikuisopiskelija suorittaa opiskelun loppuun?

Opiskelun pitäisi olla mielekästä, lisätä ajattelua, kriittisyyttä saada haluamaan lisää tietoa, ei niin että se on tehty jo valmiiksi niin hankalaksi että osa luovuttaa eikä lähde edes opiskelemaan.

Kunnilta kun viedään pois päätäntävaltaa mutta lisätään maksuvelvollisuutta niin mihin se johtaa; pienituloisten kuntalaisten joita opiskelijatkin ovat, palvelujen heikennyksiin ja maksujen korotuksiin, kuten Lahdessakin olemme saaneet huomata.

  

Satu Lehtola, sd

varapääluottamusmies JHL, Lahti

tradenomi-aikuisopiskelija