Koulutus kenen oikeus

Koulutus kenen oikeus?

 

Hämmästellen luen uutisia, jossa Hallitus suunnittelee koulutuksen uudistamista koulutukseen suunnattujen tukien leikkausten ja vähentämisin, alkaen peruskoulusta. Toisen asteen koulutus siirrettäisiin työnantajien vastuulle ja lukion pakolliset opinnot laitettaisiin valinnaisiksi eikä aikuiskoulutustakaan unohdeta leikkausinnossa.

Näillä toimilla pyritään purkamaan tässä julkisten palvelujen purkamisinnossa myös julkinen koulutusjärjestelmämme joka verovaroin rahoitetaan ja siirtymään yksityiseen koulutukseen johon vain rikkailla on varaa, saada sitä luokkaeroa lisää yhteiskuntaan. Tämä on ilmeisemmin tavoite mihin tässä yhteiskunnassa nyt pyritään, kaikki julkiset palvelut alas ja yksityinen tilalle, ne keillä on varaa saa palvelua keillä ei putoavat.

Suomessa pitää panostaa oppimiskulttuurin kehittämiseen, ei leikata määrärahoja. Veroja maksetaan ja ne ovat mm. koulutuksen ylläpitoon ja kehittämiseen tarkoitettua rahaa. Hallituksen tiedossa on taatusti että kiristäminen huonontaa laatua ja palveluja.  Innovatiivisuutta ei lisää oppituntien vähentäminen tai ainevalintojen vähentäminen tai koulukseen tarkoitetun tuen leikkaaminen tai henkilöstöön kohdistuvat leikkaukset.

Suomessa on erinomaista koulutusta alkaen peruskoulusta, toisen asteen koulutukseen ja siitä ylempään koulutukseen saakka. Aikuisille myös työn ohessa suoritettavia opintoja on kiitettävästi. Meillä on todella ammattitaitoisia opettajia kautta linjan joiden panosta tarvitaan. Hämmästelen että lahdessa tunnutaan hyväksyvän kaikki hallituksen linjaukset.

Mikä erittäin hyvä aktivoimiskeino nuorille kuin aikuisillekin joilla ei ole töitä; on koulutus ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme sitä tarvitaan päivittää säännöllisin väliajoin. Ilman koulutusta ei saa kunnollista palkkaa vastaa työtä kun eivät ammatti-ihmisetkään tunnu saavan sitä, riippuen tietysti alasta.  Sen lisäksi että saa ammattitutkinnon niin koulutus ehkäisee syrjäytymistä mitä on enenevässä määrin yhteiskunnassamme. On ihmisiä joilla ei ole tutkintoa kuin vuodelta 1975 ja toimiikin siltä pohjalta työelämässä vaikka lähiesimiehenä, kun se onkin riittänyt silloin.

Tämä vanha ja vähäinen koulutus tuo myös työelämään oman mausteensa tai pahimmassa tapauksessa ei ole riittävää koulutusta lainkaan. Puutteellinen koulutus on täysin työhyvinvointiin kytköksissä. Esimiehiin jotka osaavat johtaa ja omaavat riittävän ammattitaidon mikä laadukkaalla koulutuksella saadaan ja siten kykenevät toimimaan oikeudenmukaisesti esimiesasemassa ja ymmärtävät, että vain yhdessä henkilöstön kanssa, ei siis huonosti johtamalla, saadaan aikaan tuottavuutta ja kehitystä.

Oikeudenmukaisuus on tutkimusten mukaan ykkösasia esimiestyöskentelyssä jota kautta linjan työyhteisöissä ei oteta huomioon vaan suositaan toista ja saadaan työntekijät vastakkain. Riittävän koulutuksen vähäisyys ja tietämättömyys, että voi asioita kehittää oikein, altistaa työelämässä eriarvoisuudelle, kiusaamiselle eri muodoissa.

Koulutus on ollut Suomessa hieno oikeus, josta nyt pyritään leikkaamaan kautta linjan rankalla kädellä. Opetuskin on kohta vain rikkaiden oikeus.  Eikä voida sanoa enää, että kaikilla meillä olisi yhtä hyvä mahdollisuus päästä eteenpäin kouluttautumalla, jos hallituksen taholta pyritään kaikin tavoin vaikeuttamaan koulutuksen saatavuutta vähentämällä oppilaspaikkoja tai lisäämällä lukukausimaksuja joihin osalla kansalaisia ei ole varaa. Missä kohtaa toteutuu yhtäläinen oikeus oppimiseen?

Varhaiskasvatuspalveluista alkaen eriarvoisuus lähtee jo siitä kun täällä Lahdessa on työttömiä vanhempia muutama sata, joiden lapsilla ei ole enää yhtäläiset oikeudet kokopäivähoitopaikkaan, vaikkakin Lastensuojelulakiin on kirjattu että päivähoito on ennaltaehkäisevää työtä. Elämä kun lähtee alun perin jo eriarvoisuuden korostamisena niin mitä se on siinä vaiheessa kun nuori on 15-vuotias.

Eriarvoisuuden poistaminen ja syrjäytymisen vähentämisen tavoitteet lukee hallitusohjelmassa ja kunnan strategiassa, nämä leikkaukset ja vähentämiset eivät edistä kummankaan tavoitteen toteumista, päinvastoin lisää niitä.

  

Satu Lehtola, (sd)

varapääluottamusmies, JHL, Lahti

tradenomi-aikuisopiskelija