Hyvinvointikuntayhtymän visio

Hyvinvointikuntayhtymän visio 

Mitä virkaa Hyvinvointikuntayhtymällä, kun digitalisaatiolla ja sähköisillä palveluilla voidaan hoitaa netissä potilaat ja koska suuntaus on kotona annettavien palvelujen kehittäminen, miksi laitamme rahaa yhtymään, jolla ei ole tehtävänä muuta kuin kuluttaa kuntalaisten verorahoja seuraavat kaksi vuotta? Tämä on vain osa julkisten palvelujen alasajoa ja tätä seuraa aiemminkin jo kirjoittamani yhtiöittäminen mitä edelleenkään ei ole pakollista tehdä, vain Hankintalaki asettaa sen edellytykseksi, ei tarvitse tarjouksia kilpailuttaa, kun on osakeyhtiö. Hankintalain mukainen kilpailuttaminen on osa hallinnon korruption vastaista toimintaa ja on kaikin puolin kuntalaisen etu, että palveluntuottajat kilpailutetaan. Suomessa kun kilpailutuksessa annetaan painoarvoa enemmän hinnalle kuin laadulle vaikkakin parempaa laatua yhtenä hyvinvointikuntayhtymän perustamisen kriteerinä esitettiin. 

Yhteiskunnassa kun rakenteita uudistetaan, pitäisi uudistaminen tehdä kaikilta osin, ei vain julkisista palveluista eikä vähävaraisten pussista vaan myös varakkaiden pitää osallistua!Suomessa on Hallituksen kärkihankkeena eriarvoistumisen poistaminen. Ruotsissa raha seuraa potilasta -malli ei ole onnistunut poistamaan eriarvoisuutta vaan lisäämään sitä. Niille alueille missä varakkaammat asuvat on paljon terveyspalveluja tarjoavia yksityisiä terveyskeskuksia ja niille missä vähävaraiset asuvat on vähän, joten tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus eivät toteudu. Ruotsissa perusterveydenhuoltoa ohjaa maakäräjät Suomeen perustetaan maakunnat.

Valinnanvapautta on olemassa tälläkin hetkellä, ostopalveluina ostetaan paljon palveluita yksityiseltä sektorilta, joten mikä laajemmassa valinnanvapaudessa olisi kuntalaisen kannalta uutta ja palveluja mullistavaa? Saman suuruiset maksut, jotka ovat yksityisellä puolella, tulevat elämää monin tavoin heikentämisen kautta mullistamaan. Joskin valinnanvapaus ei tuo vapautta todella valita mitä tahansa terveyspalvelua verovaroin maksettuna ei yksityiseltä eikä julkiselta puolelta, jollei ole rahaa kuntalaiselle varatussa budjetissa riittävästi varattuna, ei saa kuin vähimmäispalvelun.

Potilaan valinnanvapaudella tarkoitetaan yksilön oikeutta valita hoitopaikkansa ja hoitava terveydenhuollon ammattilainen. Oikein käytettynä valinnanvapaus palvelee kuntalaista. Vapailla markkinoilla palveluun tyytymätön voi vaihtaa toiseen palveluntarjoajaan niin usein, kun haluaa, tuleeko tämä hyvinvointikuntayhtymän valinnanvapausmalliin?  

Yksityisen palvelun tarjoajan tarkoitus on tuottaa voittoa ja mistä se voitto otetaan, niin niistä palveluista mitä kuntalaiselle tarjotaan, henkilöstökuluista, mikä lisää työttömyyttä sekä tiloista. Kaikki terveyspalvelut maksavat erikseen eikä julkiselta puolelta tuleva raha tule edes maata mullistavan valinnanvapauden laajentuessa riittämään siihen, että potilas saisi hoitoa nopeammin, paremmin, tasavertaisemmin, yhdenmukaisemmin tai laadukkaimmin, vaikka Valtio ohjaksissa olisikin. Päinvastoin, mitä suurempi organisaatio sitä kauempana ollaan palvelun käyttäjästä. Näin ollen, vaikka olisi palveluntarjoaja, kuinka yksityinen ja tehokas, jollei ole terveyspalveluun riittävästi rahaa per asiakas varattu ei tule muutosta tehokkaampaan saati, laadukkaampaan terveydenhuoltoon.

Visio: Laitetaan mummo ja pappa 3D tulostimeen kotona ja lähetetään robottilääkärille, kyllä kone hoitaa! Seuraavaksi todetaan, että lääkärit ja hoitohenkilökunnan voi koneet oikein hyvin korvata. Sähköiset palvelut, digitalisaatio ja aina vain nopeammin kehittyvä teknologia, kaikki on tätä päivää sekä tulevaa ja kyllä hyödyksikin mutta mihin se raha seuraa potilasta, kun kohdataan hoitohenkilö vain tietokoneen ruudulla tai kohdataan robotti.  

Säästöjä haetaan julkisin varoin maksettavista palveluista ja on silti varaa perustaa uusi hyvinvointikuntayhtymä kahdeksi vuodeksi, vaikka on jo esiin tuotu, että Sote siirtyy jälleen, jota hyvinvointikuntayhtymän perustamisen perusteena käytettiin. Tosin tämähän tiedettiin ettei sote valmistu 2019. Lahdessa voidaan tehdä kalliita virheitä mm. monta tuhatta euroa meni hukkaan jouluvaloihin ja taas kuntalainen joutuu säästökuurille. Sen sijaan, että kehitettäisiin olemassa olevia palveluita, kuntalaisen näkökulmasta katsottuna. Tehdään rakenneuudistusta joka maksaa jo itsessään eikä tuo tulevaisuudessakaan säästöjä.

Työelämän rakenteita, kun muutetaan, unohdetaan ottaa mukaan myös hyviä uudistuksia sinne mukaan, tässäkin voitaisiin seurata Ruotsia, joka on ymmärtänyt paremmin työhyvinvoinnin merkityksen työssä jaksamiselle. Meillä käytetään uudistamisessa vain leikkauksia ja heikennyksiä ja vähennyksiä. Kaikki hyvät menetelmät, kuten Ruotsissa on ymmärretty; työntekijöiden osallistaminen, valmentaminen ja vaikuttaminen omaan työhönsä, jätetään pois. Tämä vaatii yhteiskunnassamme rakenteellista ajatustapojen muutosta.

Sähköiset palvelut ja digitalisaatio ovat kehitystä, mutteivat aivan vielä korvaa ihmistä, joita lääkärit ja hoitohenkilökunta toistaiseksi ovat. Palveluntason ja laadun määrittelee johto joiden palkkoihin ei tule alennuksia ja toteuttaa ammattitaitoinen henkilökunta, josta ollaan koko ajan tinkimässä, alennetaan ammattitaitovaatimuksia, jotta saataisiin palkkakustannukset pienemmäksi ja toisaalla määritellään tehtäviä joillekin uudelleen ilman riittävää koulutusta tai pätevyyttä, koska koulutuksellahan ei ole väliä, riittää että olet sopiva, tämäkin viesti tulee ylhäältä alaspäin.  

Palveluntuottajia varten ei julkista terveydenhuoltoa ole rakennettu, se on rakennettu kuntalaista varten ja rahoitetaan kuntalaisten verovaroin, tämä halutaan haudata mappi ö:n ja yksityistää ne palvelut mihin on kuntalaisella oikeus. Sanotaan, että mennään asiakas edellä, ei voisi tästä sotkusta sitä päätellä. Palvelun laatu ei yksityistämällä parane eikä tehokkuus ja nopeus ole tärkeintä vaan yksilöä ja ihmisarvoa kunnioittava kohtaaminen ja kuunteleminen ovat. Julkiset terveyspalvelut ovat kuntalaisen oikeus.

 Satu Lehtola, sd

varapääluottamusmies, JHL 048 Lahti

tradenomiaikuisopiskelija