Säästöjä vuodepotilaiden kustannuksella

Mitenhän on tultu johtopäätökseen, että suurimmat säästöt syntyvät vuodepaikkoja poistamalla ja siirtämällä palveluja enenevässä määrin kotiin. Kotiin tuotettavat palvelut, pitää jonkun myös maksaa, ne eivät ole ilmaisia ei kuntalaiselle eivätkä kunnallekaan, kun otetaan huomioon missä määrin, jollain aikavälillä henkilökuntaa vähennetään ja tilaa jää vapaaksi, mistä myös aiheutuu yhteiskunnalle laskuja lisääntyvän työttömyyden kautta ja vapautuvien tilojen, mille pitää jokin käyttö ja käyttäjät saada, jotka rahaa kaupungin kassaan tuovat. Miten selviävät ne jotka hoitoa tarvitsevat 24h/vrk. eikä ole rahaa maksaa itse? Palvelusetelikään ei ole säästöä yhteiskunnan kannalta katsottuna.

Visioidaanpa, että näiden kaikkien sähköisten järjestelmien ansiosta, asiakkaat melkein itse itsensä hoitavat, ei tarvita, kun Skype ja lääkäri/hoitaja, jotka kertovat hoidettavalle kuinka hoidettava hoitaa itsensä, siinä vasta todella säästöä yhteiskunnassa. Se on aika paljon, mitä lääkärille palkkaa maksetaan, yksi lääkärihän tekee sähköisten järjestelmien avulla, monen työn. Ei kulu edes veronmaksajien/yhteiskunnan rahoittamia lääkkeitä, vuodepaikkaa, sähköä, ruokaa, siivouskuluja jne. mitä sairaalassa menisi, saati kallisarvoista työaikaa potilaan tapaamiseen, tulee siis todella halvaksi kaikki tämä yhteiskunnalle veronmaksajien hoito, kun hoitavat kotona itse itsensä.

Iso osa kohdeasiakkaista ei vain osaa eikä kykene käyttämään sähköisiä järjestelmiä, puhumattakaan, että heillä olisi leikkausten ja heikennysten jälkeen varaa maksaa palveluista, jotka on hinnoiteltu markkinahintoihin sidottuna, eli nousevat kun muutkin kustannukset nousevat, tulot ovat ainoa vähäosaisilla mitkä eivät nouse samassa suhteessa. Pisteenä iin päälle, kun asiakkaalla on hätä ja fyysisen hoitohenkilökunnan tarve ei mikään järjestelmä siinä pysty auttamaan, väheksymättä sähköisten palvelujen merkitystä. Iso kysymys on vielä miksi keskussairaalaa laajennetaan ja korjataan, jollei siellä ole tarkoitus hoitaa ketään kun ohimennen? Monta miljoonaa laitetaan siihenkin veronmaksajien rahoja. 

Viimeiset 15 vuotta on ollut tiedossa, että koko maan kattavat potilastietojärjestelmät olisivat olleet, potilaan hoidon kannalta todella hyvä asia ja yhtä pitkä aika on ollut aikaa näitä yhtenäistääkin vähitellen. Kun sähköisiä järjestelmiä muutetaan kertaheitolla, ensisijaisesti joudutaan tinkimään hoidon laadusta, saatavuudesta sekä henkilökunnasta.  Sipilä joukkoineen pyrkii romuttamaan julkisen terveydenhuollon neljässä vuodessa,  vaikka veromaksajien verorahat on tarkoitettu julkisten terveyspalvelujen tuottamiseen ei voiton tavoitteluun.

Kaiken aikaa on sanottu, ettei ketään irtisanota Hyvinvointikuntayhtymän aloittaessa toimintansa, päälliköt on valittu kiireen vilkkaa ja jopa tuplana joihinkin virkoihin, kun johtajasopimukset painaa päälle, ei kannata ilman työvelvoitetta ihmisiä vapauttaa nauttimaan suurista palkoistaan ja kenen selkänahasta se otetaan, jollei sen tuottavan työn tekijän? Suurin säästö piti tulla juuri hallinnon päällikkötason henkilöiden tehtävien keskittämisestä. Aiemmin kun hommaa hoiti kaksi pomoa, on loogista, että säästöä saadaan, kun yksi pomo tekee työn yhdellä palkalla, joka vastaa kummasti parin-kolmen laitoshuoltajan palkkaa. Kuntalainen kun on laskun maksaja, ei väliä siis.

Aiemmin jos sairaanhoitaja suunnattoman suurella palkallaan teki työt, joita nyt voidaan lähihoitajalle halvemmalla antaa, syntyy tietysti säästöä siinä kohtaa. Mikä sitten tosin häviää, kun se annetaan jollekin esimiehelle palkankorotuksena hyvin tehdystä säästöjen etsimistyöstä. Tai kun laitoshuoltajien toimet pikkuhiljaa lopetetaan, syntyy säästöä mutta kuka tekee työt? Tuskin se esimies! ai niin nehän hoitavat se yksityinen palveluntuottaja, jonka palvelusopimuksessa ei käy ilmi muu kuin perustyö ja kaikki muu on laskutettavaa ylimääräistä, joka kalliimmaksi tulee. Tilanne kääntyy pahimmillaan miinusmerkkiseksi, mutta mitä väliä, kun kuntalainenhan sen maksaa loppujen lopuksi.

Ei siis synny säästöjä eikä työttömyyskään helpota, henkilöstöä saadaan kyllä liikuteltua ja epävarmuutta luotua lisää ihmisten elämään. Saadaan palkat vielä alemmas, mistä aiemmissa TES neuvotteluissa edes neuvoteltiin mitättömien pieniä korotuksia. Kenelläkään ei ole varaa, hallituksen työttömiin kohdistuvien toimien seurauksena olla ottamatta mitään työtä vastaan, tulit toimeen tai et. Hallitus suunnitellut koko kuvion siten että, työntekijät ovat puun ja kuoren välissä kaikin tavoin ja siten ei terveydenhoidon saatavuus, tehokkuus tai joustavuus parane, mikäli työntekijöitä ei palkata/pidetä riittävää määrää varsin vielä hoitajamitoitustakin pienennettiin. Tyytymättömyys Sipilän hallitusta ja toimia kohtaan tuskin vähenee.

Soten näennäisvalinnanvapauden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019 mitä sitten se onkaan, mikä on uudistuksia tehtäessä aina erikoista, että palvelujen tarjonta ja laatu heikkenevät heti ja niiden ns. parempi saatavuus tulee voimaan vaiheittain. Missä määrin ne eriarvoistavat tai aiheuttavat kuntalaisille toimeentulon ja siten ostovoiman heikentymistä puhumattakaan sosioekonomisen aseman heikentymisestä on sivuseikka tässä pelissä.  Piikki ei tule olemaan kuntalaiselle auki eikä laatu parane valinnanvapauden myötä.

Positiivistahan on, että vammaisetkin saavat itse valita palvelujen tuottajan vaan kenen etua sekin ajaa?  Asia on hieno vain ajatuksena, kun kohderyhmät eivät välttämättä kykene mitenkään valitsemaan palvelujen tuottajien väliltä.  Susia syntyessään nämä loistavat kuningasajatukset ja ajavat vain sitä tarkoitusta, että mahdollisimman moni ei valitse mitään tuottajaa, kun ei osaa, säästöä siis syntyy rutkasti kun ei ole palveluakaan.

Satu Lehtola, sd

varapääluottamusmies JHL

tradenomiaikuisopiskelija