Reilu ja kestävää kilpailua ihminen oikeudenmukaisesti huomioon ottaen

Mikä tuosta otsikosta tänä päivänä toteutuu tai onko toteutunut ikinä. Kestävää kehittämistä kannatan,  luonnonvaroja pitää suojella, koska siihen tahtiin mitä luonnonvaroja tuhotaan, tuppaa ihminen sahaamaan omaa oksaansa, ei ole jäljellä mitään mitä hyödyntää seuraaville sukupolville.

Reiluus ja oikeudenmukaisuus eivät tässä yhteiskunnassa vallitsevassa tilanteessa toteudu, onko koskaan toteutunutkaan, jossa julkiset verovaroin tuotettavat palvelut pyritään yhtiöittämään, että julkinen puoli pärjäisi kilpailussa! Unohdetaan se, ettei kuntien tehtävänä ole tuottaa voittoa, eikä kuntalaisten verovaroin ole tarkoitus rahoittaa Osakeyhtiöiden osinkojen maksamista tai johtajien kultaista kädenpuristusta, puhumattakaan reiluudesta, kun jo Osakeyhtiölaki sallii, ettei yhtiöstä tietoja anneta, eivätkä hallituksen jäsenet ole vastuussa omalla omaisuudellaan yhtiön veloista tai velvoitteista. 

Taatusti ei kohdella kuntalaisia oikeudenmukaisesti, vaikka he tämän lystin maksavatkin. Ajatusta jos jatketaan, niin käytännössä veronmaksajista tulee osakkeenomistajia, joilla ei tosin ole äänivaltaa ja jollei toimintaa saada kannattavaksi ja yritys menee konkurssiin, häviävät kuntalaisten verorahatkin. Ei olisi ensimmäinen verorahojen puhallus tämä vs. pankkikriisi joka sekään ei taatusti ollut veronmaksajien aiheuttama mutta veronmaksajat sen maksoivat.

Mikä sen sijaan Osakeyhtiöittämisen ja markkinatalouteen kokonaan siirtymisen seuraamisena lisääntymään on se ihmisen unohtaminen ja eriarvoisuuden kasvattaminen. Jatkuvasti puhutaan että seuraavalla työnantaja ja työntekijän liittokierroksella pitää olla nollatoleranssi työntekijöiden palkankorotusten suhteen, sama ei kuitenkaan reilussa yhteiskunnassamme päde lainkaan päälliköiden tai johtajien kohdalla. Ei suinkaan, kaikki pienipalkkaiset pannaan pihalle ja isopalkkaisia palkataan lisää, osaahan hekin siivota huoneensa itse ja hakea ruokansa jostain noutopöydästä, niillä palkoilla mitä saavat on siihen varaakin.

Pienituloisilla, sen sijaan ei ole varaa edes sairastua, se kun on kohta on niin kallista, että on vain varakkaiden oikeus, lisäksi halutaan Hallituksen taholta julkisin varoin rahoittaa Osakeyhtiöitä, muttei panostaa toimivaan terveydenhuoltojärjestelmään, mikä sinällään on jo aivan hämmästyttävää kansalaisten vedättämistä. Siirretään kaikki potilaat kotihoitoon vaikkei kaikilla ole edellytyksiä pärjätä edes kotona. Sillä rahalla maksetaan kalliita sähköisiä järjestelmiä mitkä nyt kertaheitolla on tarkoitus muuttaa, ihmisen kustannuksella.

Mikä eniten ihmetyttää, että kehdataan väittää kaikkien näiden vain vähätuloisiin kohdistuvien leikkausten ja heikennysten olevan välttämättömiä, että saadaan yhteiskunta nousuun ja toisaalla rakennemuutoksia ja organisaatiomuutoksia tehdään kuntalaisten kustannuksella ja päälliköiden ja johtajien paikkoja täytetään rivakkaan tahtiin ja samalla pienipalkkaisia ammattiryhmiä ajetaan alas.

Ihmistä täällä ei huomioida vain ne ketkä ovat oikeassa paikassa oikean ihmisen seurassa ja samaa mieltä sen oikean ihmisen kanssa. Hyvinvointikunnastamme ei ole kun rauniot jäljellä ja nimi jonkun kuntayhtymän laskussa. Julkiset terveyspalvelut ovat kansalaisten verovaroin maksamia ja oikeus. Seuraavaksi yhtiöitetään koulutus, joka on myös verovaroin toteutettua, kaikki mallit Suomi kun ottaa Ruotsin maalta. Kenen oikeus peruskoulutus sen jälkeen on? Varakkaiden, eihän köyhien tarvitse kouluja käydä, voivat vielä kuvitella jotain itsestään.

Eikä ole tavallisen ihmisen kannalta järkevää, panna päätä pensaaseen ja puhua vaan mukavia. Josko ne ns. pakolliset heikompiosaisiin kohdistuvat leikkaukset ja tuottavan työn tekijöihin kohdistuvat työtuntien lisäykset ja lomarahojen leikkaukset vaikka katoaisivat, kun ei niistä puhuta! Ei,  vaan pitää muistaa koko ajan, että lisää heikennyksiä on pienituloiselle tulossa, joista osa suoraan peruttavaksi kuten olemme saaneet seurata.

Sopimusyhteiskunnassamme, joista vain toinen osapuoli se heikompi pitää sanansa, ei pitkälle pötkitä, mutta kertoo kumpaan osapuoleen voi luottaa.

 

Satu Lehtola, sd

varapääluottamusmies, JHL

tradenomiaikuisopiskelija