Henkilöstön osaaminen kilpaliluvaltti

25.04.2016

 

lehtola_satu.JPGRakennemuutokset, kilpailukyky, yhtiöittäminen, leikkaukset, heikennykset, vähennykset, kaikki nämä ovat jokapäiväistä työntekijöiden elämässä ja lisääntyvät tulevaisuudessa. Tulevaisuus käsittää lisääntyvää teknologiaa, digitalisaatiota ja robotteja. Ihmistä ei tarvita eikä arvosteta.

Alkuun tarvitaan ihminen luomaan järjestelmät, jotka tehdään niin älykkäiksi että ne oppivat ihmiseltä koko ajan, eikä aikaakaan kun koneet ovat ihmistä älykkäämpiä ja ihmisen tarpeellisuus on kadonnut. Aikamoinen visio/uhkakuva mitä mediankin taholta tuodaan esille päivittäin. Tätähän on tosin jo 1950 luvulta saakka visioitu.

Maamme hallitus on kaikin tavoin kyllä tuonut esille seikan, ettei työntekijöitä, ainakaan sellaisia työntekijöitä ei tarvita, mille palkkaa pitää maksaa. Ei asiaa mitä hallitus ei keksisi, johon voi piilottaa työehtosopimusten heikennysyritykset, esimerkkinä paikallinen sopiminen. Ensin työehtosopimuksien heikentämiseen tarkoitetut pakkolait, jotka olivat alun perinkin perustuslain vastaisia, koulutukseen ja päivähoitoon liittyvät heikennykset, vammaisiin kohdistuvia leikkauksia, työsuhdeturvaleikkaukset. Ilmaisia työnäytteitä ja lisää tulee koko ajan, Suomi Oy:tä kun yrityspohjalta johdetaan.

Koulustakin sallitaan vain osalle ihmisiä, koulutusleikkausten tarkoitus on vähentää koulutuspaikkoja, tuntikehystä, eri aineita, opettajia, hallintoa, heikentää kaikin tavoin opetuksen laatua ja suorastaan estää pääsyn opiskelemaan. Opiskelijoilta leikataan tukia, jotta entistä huonommin tullaan toimeen, toki voi opintolainaa nostaa, vaikkei töitä ole millään varmuudella kohta kenelläkään työntekijällä.

Raha ratkaisee kaiken ja melkein kenet tahansa voi korvata. Poikkeuksena ne johtajatason ihmiset, joille maksetaan tänäkin päivänä jonkun ihmisen vuosipalkan suuruinen kuukausi tai peräti viikkopalkka sekä kultaiset kädenpuristukset kaupanpäälle, kun nehän eivät ole menoa, vain henkilöstömenot ovat menoa. Miten yhteiskuntamme on näin vinoutunut, että vain osa väestöstä on näin tasa-arvon, tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden aikoina, niin paljon parempia ihmisiä, että he ansaitsevat monin kertaisia palkkioita ja osinkoja jotka voidaan veroparatiiseihin viedä eikä tarvitse verojakaan omaan maahan niistä maksaa.

Kaikista hallituksen toimista nyt paistaa tahtotila demokratian alasajoon ja liberalismin kannattamiseen, täysin vapaisiin markkinoihin, jossa vahvat selviävät ja heikot sortuvat, eikä kukaan välitä muusta kun saldosta pankki ja/tai sijoitustilillä. Kaikki on vaan vapaan tahdon alaista myös yleissitovuus, kaikki on kaupan myös työntekijöiden lomarahat, kilpailukyky ei tosin sillä nouse. Kuka ne muuten myikään? Ne meidän kunnan työntekijöiden lomarahat?

Tiedetään, että vahva henkilöstön osaaminen ja osaamisen johtaminen on tuottavuuden ja tehokkuuden maailmassamme se yrityksen valttikortti. Kuinka saat ihmisestä parhaat taidot/resurssit yrityksen käyttöön? Vastaus on henkilöstön osallistamisessa ja työhyvinvoinnin lisäämisessä erilaisin myönteisin ja kehittävin keinoin, ei heikennyksin. Miksi tämä koetaan vain silloin tarpeelliseksi tuoda esille, kun pitää työhyvinvointisuunnitelma laatia, koska se on osa Kelan vaatimaa työterveyshuollon maksujen alentumiseen liittyvää prosessia, muutoin sen voi haudata taas vuodeksi mappi Ö:n.  

Kehittäminen yhteiskunnassa on parhaimmillaan kuntalaisen mukaan ottamista kunnan eteenpäinviemisessä siten, että kuntalaisellekin tulee tunne osallistamisesta, ei vain veronmaksajana. Nyt suuntaus on etäännyttää kuntalaista kuten työläistäkin päätöksenteosta kaikin tavoin ja päättäjien vallan kasvattaminen entisestään.

 

Satu Lehtola, (sd)
048 varapääluottamusmies, Lahti
tradenomiaikuisopiskelija