13. maalis, 2017

Ihmisoikeudet

Amnestyltä tuli tänään sähköpostia, kuten monelta muultakin taholta, jossa he kysyivät sitoudunko kuntapäättäjänä Ihmisoikeuksien puolestapuhujaksi, ilman muuta sitoudun, vaikken pääsisi päättäjäksi valtuustoon niin sitoutuisin ihmisoikeuksien taakse joka tapauksessa.

Lähisuhdeväkivalta on huomattavasti laajempaa ja useammassa perheessä siitä kärsitään kuin sitä esille tuodaan. Mikä on ja ei ole hämmästyttävää, miksi se on edelleen naisen häpeä jos mies lyö ja näinä päivinä se voi olla toisinkin päin. Surullisinta kehen lähisuhdeväkivalta kohdistuu, on lapset. Eivät ymmärrä miksi se vanhempi tai muu lähisukulainen tekee pahaa ja esittää kuinka välittää. Uhkailee, ettei lapsi uskalla kertoa kenellekkään ja miten huonosti siihen puututaan, perustellaan vaillinaisilla resursseilla ja kyse on meidän tulevaisuuden ihmisistä. Useampi lapsi ja nainen on henkensä menettänyt eikä siihen ole puututtu riittävällä intensiteetillä. Minä haluan puuttua!

Muualla maailmassa, tappaminen, kiduttaminen niin fyysinen kuin psyykkinenkin on jopa arkipäivää, ei toivoa huomisesta, naisten ja lasten asema on aina heikoin. Surullista miten lähisuhdeväkivältä tekee monen naisen, lapsen ja miehenkin elämästä kärsimyksen. Siitä pitää puhua ääneen!

Lähisuhdeväkivalta on myös se mihin minä haluan päättäjänä vaikuttaa ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille!