5. kesä, 2019

Hallitusohjelma 2019

No niin, valmiit ovat ministerien salkkujen jaot puolueiden kesken ja maassa rauha. Naiset hyvin edustettuina ja kärkihankkeet vaikuttavat lupaavilta. Jos jostain valittaisin niin asunnon korkovähennyksen poistamisesta, koska se koskettaa monia pienituloisia kiinteistön- ja asunnonomistajia, eikä tässäkään kohtaa tulonjako ole tasapuolinen sekä bensaveron korotuksesta. Onko valmiiksi jo varakkaiden pakko saada kaikki etuudet mitä eivät edes tarvitse, eikö voisi kohtuullistaa sitäkin. Haasteellista se olisi tietty koska perustuslaissa on se yhdenvertaisuus. Tosin se ei toteudu useinkaan huonompiosaisen hyväksi jo siitäkään syystä, ettei huonompiosainen jaksa taistella eikä ole samaa mahdollisuuttakaan käyttää erilaisia väyliä, kun hyväosaisilla, tämän muuttaisin.

Autoilijat joutuvat maksajan rooliin jälleen kerran, näin tietysti kannustetaan autottomuuteen, ilmasto kiittää. Tupakoittomuus, sokerittomuus ja absolutismi ovat kansalaisille asetettuja ykköstavoitteita tietysti, sen verta kalliiksi nämä nautintoaineet tulevat, matkailu Tallinnaan/Liuettuaankin avartaa. Säästyy niistä luopumisen myötä terveydenhoitokustannuksia yhteiskunnalta paljon. Samassa suhteessa ei tosin välttämättä, kuin tuloa valtiolle tulee, joten kun kaikki raitistuvat, ovat savuttomia eivätkä syö sokeria, täytyy keksiä uusia verotustapoja, joilla valtion kassaa kerrytetään.

Syrjäytymisen estäminen on ajatuksena todella hieno ja siihen pitäisikin päästä ja sitähän on moninaisin keinoin pyritty vuosikaudet estämään, pääsemättä, josko nyt tärppäisi. Köyhyyden estäminen, joka menee sukupolvelta toiselle, se pitää estää ehdottomasti ja koulutus on avain siihen nuorille ja tuleville sukupolville. Nykyisille ratkaisu on mm. työllistäminen, muutoin kun 9 euron päiväpalkalla tai ilmaistyöllä, joka ei muuta tee, kun siivoaa tilastoja. Tasapuolinen kouluttautumis- mahdollisuus tulotasosta ja ekonomisesta taustasta riippumatta, se on yhteiskuntamme pääomaa, jota meidän pitää kasvattaa ei leikata. Aikuiskoulutukseen varattua tukiaikaa pitää myös pidentää, se motivoi opiskelemaan.

Suomen EU:n komissaari ei ole ollut ikinä nainen, mistä ei kukaan ole varmaan hämmästynyt, kun miehille johtopaikat avautuvat aina helpommin, siitä syystä sukupuolikiintiöt on määritelty laissa. Itse olen sitä mieltä, että paras henkilö tähän hommaan pitäisi valita oli se mies tai nainen, toki on Suomelle olla eduksi eka, jolla on naiskomissaari eikä ko. henkilö ole todellakaan huono vaihtoehto vaan oikein asiansa osaava.

Hallitusohjelmassa parannetaan lapsiperheiden asemaa, päästäänkö aikaan ennen Sipilää, kun Sipilän hallitus leikkasi perheiltä ja lasten oikeuksia supistettiin paljonkin, kun he eivät voi äänestää, ei tarvitse mielistelläkään, voidaan ottaa surutta pois. Kysehän ei ole kuin meidän tulevaisuuden ihmisistä. Mitään ei saada lisää, vaan palautetaan poisotettuja jo aiemmin käytössä olleita tukia, etuuksia, käytäntöjä.

Perhevapaiden uudistus on hyvä asia, kunhan todellakin perheet saavat päättää kuka on lapsen kanssa kotona, se kun on fakta, että suurin osa miehistä ansaitsee enemmän kun naiset, joten ratkaisuthan perheessä tehdään toimeen tulemista ajatellen. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus on mahtava uudistus, erittäin tervetullut, niin pienituloisille kun yksinhuoltajillekin, jotka kamppailevat arjessa, miten selviävät normaaleista kuukausimenoista, puhumattakaan kalliista koulukirjoista ja muista tarvikkeista. Tämäkään ei hyvätuloisia hetkauta, lisää vain hyvätuloisten elintasoa.

Vähimmäismitoitus myös vanhustenhuollon lisäksi lastensuojelun henkilökuntaan on myös mahtava muutos, jota todella tarvitaan, yhteiskunnalle tulee erittäin kalliiksi tarpeellisetkin huostaanotot, painopiste ennaltaehkäisyssä. Paljon on hyvää hallitusohjelmassa ja joitain ei toivottaviakin, mutta kaikkeahan ei voi kukaan saada. Kokonaisuutena hallitusohjelma vaikuttaa jo nyt erittäin hyvältä, ellei mahtavalta varsinkin, kun verrataan edellisiin hallitusohjelmiin, nähtäväksi jää vain toteutuminen.

Satu Lehtola, sd, varavaltuutettu