29. elo, 2019

Säästöä, säästöä, enemmän säästöä

Tuleeko säästöjä, jos perustetaan päällikkövirkoja ja toisaalla lakkautetaan toimintoja, tuskin, lyövät poskelle toista ja kuntalainen maksaa laskun, jonka koostumista perustellaan hatarasti. Opettajia ja koulunkäynninohjaajia lisää ei päälliköitä. Milloin kuunnellaan alan ammattilaisia, vanhempia ja otetaan opiksi aiemmista virheistä? Sitä odotellessa!

Säästölinja jatkuu Hykyssä, summat senkun kasvavat, eikä kukaan avaa kuntalaiselle mistä moiset summat kertyvät tai miksi ei olla pysytty aiemmin sovituissa säästötoimenpiteissä, entä valvonta? Entä Hykyn edellisen hallituksen vastuu? Onko syy ollut siinä, että yhdellä sormella hoidetaan Hykyn asioita ja yhdeksällä muulla kaikkea muuta. 

Kuntalainen maksaa lystin heikentyneenä laatuna ja palvelujen poisottamisena sekä jonottamisen kasvamisena. Vähintäänkin pitää kuntalaisille kertoa, miten tähän on jouduttu. Olen yli kolme vuotta kirjoittanut, että Hyky tulee maksamaan kuntalaisille ja paljon eikä ostopalvelut ole edullisia, peruspalvelu ei kata kuin vähimmäispalvelun ja kaikki sen päälle on hinnoiteltu erikseen. Julkisia verovaroin tuotettuja palveluja ei pidä yhtiöittää. On jo dataa riittävästi sen tueksi eri puolilta maata, että omana tehty työ on edullisinta. 

Näissä muutoksissa vain niistä päättävät selviävät voittajina. Paljon hukattiin aikaa ja rahaa edellisen maan hallituksen sote-makusoppaan, mitä ei osattu kuin hämmentää.

Perusterveydenhuolto kuntoon, saadaan erikoissairaanhoidon kustannukset pienenemään, kun flunssa yms. lievät sairastumiset hoidettaisiin terveyskeskuksissa, onko se säästöä, että terveyskeskuksia lopetettaisiin, koska nyt jo lehtien mukaan ruuhkautunut Akuutti24 ruuhkautuisi lisää ja se on sitä rahaa vievää.

Yhteiskunnan kuuluu huolehtia kaikista jäsenistään, ei vain niistä kallispalkkaisista, jotka leijonanosan vievät budjeteista ja jotka lasketaan jatkuvasti alakanttiin, mikä ei taasen ole kuntalaisen näkökulmasta katsottuna oikein.

Markkinataloudessa missä elämme, kysyntä määrittää tarjonnan ja sitä kautta kustannusten nousun tai laskun. Sitä ei yksin joku yhtymä voi hillitä, tekijöitä liian monta. Kuntayhtymä voi sen sijaan panostaa ennaltaehkäseviin toimiin ja sitäkin kautta kustannuksiin, jotka ovat aina loppupäässä kalliimmat.

Työntekijöihin panostaminen kannattaa aina, niissä on yrityksen voimavara, kun osataan oikein johtaa. Esimiesten ja johtajiston määrää tulee tarkastella kriittisesti ja sitä kautta kustannuksiin voi vaikuttaa. Kestäviin tuotteisiin panostamalla säästö tulee pitkällä aikavälillä ja on siten kannattavaa.  Tilojen järkevä hyödyntäminen ja edelleenvuokraus/myynti, tyhjissä tiloissa on ylläpito kustannuksia. Toimintapojen tarkastelu ja muuttaminen voivat tuoda säästöä. Potilaslähtöisestä tulokulmasta säästöjä pitää hakea, ketkä ovat potilaan hoidon kannalta katsottuna tärkeimmät tekijät, niistä ei säästetä.

On kohtuullista kysyä, ovatko kalliit johtajasopimukset oikeudenmukaisia julkisen palvelun tuottajalla? Säästöjä saadaan, kun löytyy sitä rohkeutta tehdä niitä toimenpiteitä, mitä tilanne vaatii ja enkä tarkoita, että, poistetaan ne potilaan kannalta katsottuna, tekevät ydinhenkilöt.