18. elo, 2020

Markkinoinnin huumaa 2020-luvulla

 

Uskotko aina mainoksiin ja niihin lupauksiin mitä mainoksissa luvataan? Monestiko olet huomannut ostaessasi jotain, todella uutta hienoa ja juuri sinulle kohdennettua tuotetta, se onkin aivan jotain muuta, kun mitä esitetään. Pettymys on suuri ja harmistuksesta kestää kauan toipua, puhumattakaan rahojen menetyksestä.

Samaa keinoa käytetään markkinoidessa tätä terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuutta ja tavoitettavuutta. Maalaisjärjellä voidaan ajatella, että jos nyt on lääkäreistä pulaa ja samat lääkärithän toimivat sekä julkisella että yksityisellä, niin kuinkas ne lisääntyvät sitten, kun verovaroin tuotetut perusterveyspalvelut on yksityistetty? Digipalvelujen osaamisen lisääminen on esitetty yhdeksi yksityistämisen syyksi minkä niin ikään veronmaksaja maksaa kaikki siihen ostettavat sovellukset, digiosaamista voidaan ihan ilman yhteisyritystä ostaa ja niin tehdään koko ajan.

Ei siis pääse lääkäriin fyysisesti paremmin, vaan saa yhteyden lääkärin/hoitajan kanssa jos osaa käyttää sovellusta tai ylipäätään tablettia tai tietokonetta ja saa niihin ladattua oikean sovelluksen minkä kautta hoitavaan tahoon yhteyden siis saa. Kaikki mummot ja vaarit varmaan tämän osaavat. Yksi lääkärihän voi diginä hoitaa paljon enempi potilaita, kun fyysisen vastaanoton kautta. Ei tarvita tiloja vaan lääkärit voivat ottaa potilaat vastaan, vaikka kotona. Tästä säästöä tulossa, vaikkei hankkeessa säästöä haeta.

Tässä iänikuisessa väännössähän ei ole kyse palvelujen saatavuudesta kokonaisuudessaan vaan siitä, että markkinatalouden maailmassa, tässä voitontavoittelussa loppuu julkiselta rahat, kun pitää olla kymmenen esimiehen ja päällikön virat? Heille maksetaan papereiden siirtelystä, ei suinkaan osaamisesta. Niin pitää etsiä tehokkaasti keinoja, jottei hoidettavat saa palvelua, joka verovaroin kuuluisi tuottaa.

Jokainen palveluntarjoaja ja yrittäjä haluaa voiton, on selvää, että loppukäyttäjän eli veronmaksajan, lasku on suuri. Kun yksityiselle annetaan valta ja vastuu terveyspalvelujen tuottamisesta, siirtää se maksuvastuun kuluttajalle mitä suurimmassa määrin. He, joilla on rahaa, saavat hoitoa ja jolla ei, jää ilman.

Perusterveydenhuollon kautta lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoon lähetetään, visioin, että jatkossa tulee olemaan todella haasteellista päästä erikoissairaanhoitoon, kun se ei onnistu juuri nytkään. Mikä on estänyt Lahdessa oman perusterveydenhuollon kehittämisen ja tuottamisen? Lääkäripula ja raha? Nyt ne ovat siis kummasti lisääntyneet. 700 miljoonaa, sanoisin että todella hyvä diili Mehiläiselle ja veronmaksajien pussista. Tämähän on sen tahon tahtotila, joilla sitä rahaa on ja voivat palvelunsa nytkin ostaa.

Yhtymä on Etelä-Suomen Sanomien mukaan säästänyt niin paljon tässä Koronan ilmaantumisen jälkeen, että on melkein plus miinus nolla tilanteessa. Se on hyvä tilanne julkisten palvelujen ollessa kyseessä. kun on tiedossa, ettei julkisen sitä voittoa tarvitse tuottaa. Mistä säästö on siis kertynyt? Ei ole tehty leikkauksia, ei ole potilaat päässeet vastaanotolle, kun on Korona. Henkilöstöä lomautettu, ajettu toiminta alas, joten säästöä tullut sen myötä. Yhteenveto, kun ei hoideta, tulee säästöä, mutta mihin ne säästöt käytetään?

Verovarat kuuluu käyttää veronmaksajien hyväksi, sen niiden tarkoitus, jotenkin tuppaa unohtumaan tässä voitontavoittelussa.

Kun ei tarjota palvelua, ei ole menoja paitsi hallinnossa, nehän eivät tietysti ole varsinaisia menoja vaan välttämättömiä, väittää mainospuhuja. Taas viedään pässiä narussa, meitä kuntalaisia.

Koronan aiheuttamat verotulojen vähennykset puhuttavat ja näkyvät veronkorotuksina ja monenlaisina heikennyksinä, mikä oli tiedossa jo maaliskuussa, että näin tulee käymään, on syy leikata lisää ja budjettikeskustelussa on jo lista leikkauksista.

Aikuiskoulutustuesta luopuminen, työttömyysturvan heikennykset, eläkeputkesta luopuminen, näillä Suomi nousuun, työllisyyshän siinä kasvaa, kun ei eläkeputkeen pääse, paitsi ettei työpaikat näin lisäänny. Yritystuista ei kyllä leikata vaikkeivat palkkaisi ketään ja lisäisi työllisyyttä. Esitän, että ne yritykset, joille tukia maksetaan, siirtävät tuotantonsa takaisin Suomeen, se jos mikä on hyvä keino lisätä työllisyyttä ja työllistää suomalainen.

Satu Lehtola, sd, kaupunginvaltuuston varavaltuutettu