18. marras, 2020

Läh.lehtiin 15.11.20

Korona siellä ja Korona täällä, joka päivä kerrotaan tartuntojen määristä ja levinneisyydestä, muttei se vaikuta kuitenkaan siihen seikkaan, että on tehty päätös Ahtialan ja Launeen lähiklinikoiden keskittämisestä Lahden kaupunginsairaalaan ja todellakin terveyttä miettimättä. Heti, kun oli mahdollisuus vuonna 2019 esitettiin jo toisen kerran Ahtialan lähiklinikan lakkauttamista.  Edellisen kerran Ahtialan lähiklinikan lakkauttamista yritettiin noin 15 vuotta sitten.  Ahtialan terveysaseman rakentamiseen saatiin alun perin tukea Valtiolta, eikä voitu lopettaa toimintaa ennen tietyn ajan umpeutumista, koska tuki olisi jouduttu takaisin maksamaan, nyt on aika umpeutunut ja voidaankin pyrkiä lopettamaan lähipalvelut, sen sijaan että käytettäisi järkeä ja mentäisi se terveys edellä ja hoidettaisi asukkaat omilla lähiklinikoilla.

Kaikki päätökset ovat peruttavissa, olemme jo nähneet tämän suunnan Pormestarimallissa ja toivottavasti suunta jatkuu yhteisyritysmallissa, keskustan liikennesuunnitelmaankin saatiin aikalisä, vältetään ehkä se allikko. Koska ne ovat kaikki kokeiluja verovaroin ja olemmehan nähneet, että kalliimmaksi veronmaksajille tulevat, suurista markkinapuheista huolimatta. Järjen valoa tarvitaan. Peruskorjattaviin rakennuksiin on aina saatavilla tukea eikä keskittäminen saatavuutta tai laatua paranna ja se että lääkäri toimii ruudun takaa

Lahdessahan on nähty ja varmaan muuallakin sama ilmiö liikkuu, kaikki mikä vähänkin hyvin toimii ja tuo kuntalaiselle hyvää palvelua, ajetaan se alas pikapikaa. Miten voidaan samalla uskottavasti selittää, että meillä Korona, joka vaatii melkein avaruuspuvut, kun mennään vaikka yhteiseen tilaan tai suurhallin kokoiseen tila, jotta 50 ihmistä voi kokoontua turvavälien takia, mutta sitten toisaalla sullotaan kaikkien terveysasemien väki aiemmat ja yli 40 000 lisää samaan taloon ja kaikki sinne vaan vaikka päällekkäin. Mennäänkö terveys edellä? Kaksinaismoralismi rehottaa päätöksenteossamme, huolissaan ollaan, kun se sopii. Yhdenvertaisuus toteutuu parhaiten julkisen palvelujentarjoajan kautta, verovaroin tuotetut palvelut ovat kaikille saatavissa ja lähiklinikat ovat julkisia palvelujen tarjoajia ja niitä lähipalvelujen tarjoajia.

Ei mennä terveys edellä, vaan raha sanelee ja osoittautuu useimmiten siten, että kalliimmaksi tulee, mikä on nähtävissä kaikessa. Järjenkäyttö sallittu myös päätöksenteossa ja sitä ei ole. Pysäköintiongelma on toinen iso asia mistä syystä tämä päätös pitää perua. Kuinka liikuntarajoitteiset tulevat jostain kaukaa? tai vanhemmat ihmiset? Riski sairastua kasvaa näillä toimin, ei mikään muu.

1918 iski Espanjan tauti, josta Korona on kaiketi polveutunut, Suomi ei ollut silloin eikä muutkaan maat siihen valmistautuneet, eivätkä nytkään olleet. Tosin voiko viruksiin oikeasti varautua, muuta kun hyvällä hygienialla? Niitä tulee ja menee ja niitä kestetään, jos kestetään. Kukaan ei täällä ikuisesti ole se on varma.

Se, että taloudellista ahdinkoa on tullut valtavasti, johtuu siitä, että ylireagointia on liikkeellä ja jatketaan vaikkei näitä viruksia maailmasta pois tulla saamaan ja vaikka tarkoitus onkin hyvä, vai onko? Tilannetta käytetään surutta joka paikassa hyväksi ja suurimman hinnan maksaa aina se pienituloinen ja työläinen, kaikki revitään siitä selkänahasta. Allekirjoita Kuntalaisaloite.fi

Kehoitus. Koska suurehkot väkijoukot suuressa määrässä edistävät täällä nykyään vallitsevaa influenssakulkutautia, kehoitetaan yleisöä karttamaan huvitilaisuuksia, joissa käy paljon kansaa, kuten elävienkuvienteattereita, yleisiä tanssitilaisuuksia sekä muita paikkoja.

Terveydenhoitolautakunnan ilmoitus julkaistiin Uudessa Suomessa 29.3.1919. Se oli keino yrittää torjua maailmalla ja Suomessa raivoavaa espanjantautia.

Lisäksi ihmisiä valistettiin hygienian tärkeydestä: peskää käsiä, välttäkää syljeskelyä. Koulujakin suljettiin, tosin usein vasta sitten, kun tauti oli jo levinnyt.

 

Satu Lehtola, sd, kaupunginvaltuuston varavaltuutettu