17. tammi, 2021

Lähetetty ESS 11.1.2020

Hyvinvointi kuuluu kaikille, vai kuuluuko?

Samoin kuin sananvapaus Perustuslaki 12§, jota ohjaillaan median välityksellä, jottei pysyttäisi kartalla totuudesta.Samoin koulutusoikeus; mihin kohdennettiin nyt hyvä uudistus, oppivelvollisuuden lisäys, sekä oikeus yhdenvertaiseen terveydenhuoltoon, jota julkiset terveydenhuoltopalvelujen rippeet ovat ja mitä heikennetään yksityistämällä koko ajan.

Tällä hetkellä olemme markkinavoimien keskiössä ja meille uskotellaan sen sateenkaaren pään löytyvän yksityiseltä palveluntuottajalta ja että, koronarokotteessa, jossa liikkuu valtavat rahat, eikä tietoa ole haitoista riittävästi, saati että kävisi joka virusmuunnokseen, pelastaa meidät. Kuitenkaan takuuta ei ole, influenssarokotekaan ei ole poistanut influenssavirusta. Viruksia ei pystytä edes poistamaan kokonaan. Nyt se eristää meidät ja sekin on tahtotila tällä hetkellä. Virushan ei täältä lähde. Lääkevalmistaja ja sijoittajat rikastuvat se on varma ja paljon puuhaillaan taustalla.

Hyvinvoinnin käsite määrittyy puhujan mukaan, on ihmisiä, joille hyvinvointi on sitä perusasiaa, vettä, ruokaa, turvaa, rakkautta, lämpöä. Toiselle se voi olla irtoripset. Hyvinvoinnin pitäisi kuulua kaikille kuitenkin ja jokaisella on oikeus hyvinvointiin, silti vain osalle se suodaan. Monin toimin se estetään, kun ei ole rahaa ei ole hyvinvointiakaan. Keinot ovat todellakin moninaiset ja pelolla ohjataan tiettyyn suuntaan.

BKT on kansantalouden tilinpidon tärkein mittari. Hyvinvointi (Welfare, Well-being) Ihmisten kokema hyvinvointi, joka voi koostua paitsi taloudellisesta hyvinvoinnista, myös muusta ihmissuhteisiin, elämän ja ympäristön laatuun jne. liittyvistä tekijöistä. Hyvinvointikäsitteen kautta voidaan myös määritellä, mitä ihminen keskimäärin tarvitsee voidakseen hyvin. Ennusteiden mukaan meitä on maapallolla vuonna 2050 yli yhdeksän miljardia. 

Verovaroin ylläpidetty hyvinvointiyhteiskuntamme, jota vuosia on ajettu alas moninaisin keinoin 90-luvultä lähtien. Siten, että ne pienituloiset, joilla ei sitä rahaa ole ostaa terveyspalvelua, vaikka sen veroissa maksaakin, ei saa palvelua. Kuntayhtymät toimivat yksityisen yrityksen tavoin, hallitukset päättävät Oy lain mukaisesti asiat eikä omistajalla ole sanansijaa, kuten on nähty.

Henkilöstön tuottavuus on mittarina ei hyvinvointi, vaikka kysellään mitä. Kuntaomisteiset yhtymät ovat verovaroin ylläpidettyjä ja niiden kuuluu tuottaa kuntalaisille palveluja verovaroin, ei kohdentaa verovaroja tulospalkkioihin. Henkilöstölle ei suoda hyvin tehdystä työstä ansaitsemaa palkkaa, mutta varaa on maksaa tuloksen perusteella johtajille ja palkata uusia, joiden rooli ydintehtävässä eli hoitamisessa ei ole kovin suuri.

Vanhukset ja perussairauksia omaavat on eristetty tällä hetkellä tehokkaasti eivätkä uskalla käyttää terveydenhuoltopalvelujamme, ettei virus tartu. Yksinäisyyskin aiheuttaa terveydellisiä ongelmia ja hoitamattomuuteen voi kuolla. Pelottelu ja aivopesu tuntuu olevan tämän päivän juttu. Joka päivä, kun toistetaan samaa mantraa, sehän iskostuu päähän. Kenen etu se on? Niiden, joilla on se tahtotila saada jotain asioita viruksen varjolla tehtyä, kuten terveydenhuollon yksityistäminen ja itse asiassa kaiken yksityistyminen mikä on verovaroin tuotettu ja siirtää verovarat yksityisen käyttöön.

Missä se hyvinvointi näissä toimissa? Pienyrittäjät, kansalaiset tekevät konkursseja, vanhukset kärsivät hoitamattomuudesta ja rokote tuotu, jonka vastetta ei pystytä takaamaan, viruksen muuntautuessa, montako piikkiä otetaan? Järjen käyttöhän on onneksi vielä sallittu. Asioita voidaan katsoa monesta näkökulmasta eikä maailma, saati päätöksenteko ole todellakaan pysähtynyt missään, vaikka sen kansalaisia estetään nyt elämästä.

Keväällä 2020 jo ennustettiin että 2021 kesäkuuhun kestää tämä pandemia, ihmettelen, miten on voitu näin tarkasti tietää/ennustaa viruksen loppuminen, joka ei kuitenkaan ole loppuminen? Saisiko numeron niin kysyisin lottonumerot tältä ennustajalta.

Satu Lehtola, sd, Lahden kaupunginvaltuuston varavaltuutettu