29. heinä, 2021

Passi kaikkiin tauteihin?

 

Koronapassi olisi oikeusoppineiden mielestä mahdollinen Suomessakin – nämä oikeudelliset ongelmat pitäisi kuitenkin ratkaista ensin

Oikeusministeriö arvioi koronapassiin käyttöönottoon liittyviä oikeudellisia ongelmia jo keväällä. Esiin nousivat ennen kaikkea yhdenvertaisuuteen liittyvät pulmat. Oikeusoppineet kertovat, millainen malli Suomessa olisi mahdollinen.

Suomessa valtaosa uusista koronatartunnoista on nyt viruksen deltavarianttia. Mehiläisen drive-in-testausasemalla Helsingin Messukeskuksen parkkihallissa otettiin koronavirusnäytteitä 2. heinäkuuta. Kuva: Silja Viitala / Yle
JESSE MÄNTYSALO
 

Ylen haastattelemat oikeusoppineet eivät pidä koronapassin käyttöönottoa Suomessa oikeudellisesti mahdottomana vaihtoehtona.

Sen sijaan koronapassiin liittyy yhä seikkoja, jotka vaativat asiantuntijoiden mukaan tarkempaa oikeudellista pohdintaa.

Koronapassilla voisi päästä esimerkiksi ravintoloihin ja festivaaleille, mikäli on rokotettu, sairastanut koronataudin tai esittää negatiivisen testituloksen. Koronapassi on jo käytössä esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa.

Oikeusministeriö pohti jo viime keväänä, millaisia oikeudellisia esteitä koronapassin käyttöönottoon Suomessa liittyy.

Ylen saamassa 13. huhtikuuta päivätyssä muistiossa oikeusministeriö tähdentää, että arviot ovat alustavia, ja muistio on laadittu hyvin nopealla aikataululla.

Ministeriö lausui tuolloin, että koronatodistuksen käyttöön voi suhtautua “lähtökohtaisesti jokseenkin pidättyvästi”.

Esimerkiksi Saksassa isoille festivaaleille tai ravintoloihin pääsee vain koronapassia eli terveystodistusta näyttämällä. Pääsyvaatimuksena on täysi rokotussarja, sairastettu koronatauti tai todistus negatiivisesta koronatestistä. Kuvituskuva. Kuva: Juha Kivioja / Yle

1. Eriarvoisuus on suurin kynnyskysymys

Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Oikeusministeriö lausuu muistiossaan, että koronapassin edellyttäminen palveluiden saamiseksi merkitsisi ihmisten asettamista keskenään eri asemaan.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, ettei koronapassiin liity ylitsepääsemättömiä oikeudellisia esteitä. Sen käyttö olisi kuitenkin laisäädännössä rajattava selkeästi tiettyihin palveluihin.

– Selvää on, ettei koronapassia voisi käyttää avaimena julkisiin tiloihin pääsemiseksi. Sama koskee tiettyjä kulkuvälineitä, kuten busseja ja junia, Voutilainen toteaa.

Voutilainen näkee, että koronapassin hyväksyttävistä käyttötarkoituksista pitäisi mahdollisesti säätää laissa.

Professorin näkemyksen mukaan koronapassia ei voisi pitää edellytyksenä ruokakaupassa asioinnille, mutta "sirkushuveihin" se saattaisi soveltua.

– Sen käytölle esimerkiksi joukkotapahtumissa voisi löytyä perusteita. Toisaalta myös yksityisten toimijoiden osalta tämä syrjintäkysymys pitäisi jollain tavalla ratkaista.

Oikeusministeriön muistiossa mainitaan, että yksityisellä elinkeinonharjoittajalla voi elinkeinovapauden nojalla olla oikeus päättää tarjoamistaan palveluista ja niiden saamisen edellytyksistä.

– Nämä edellytykset eivät kuitenkaan saa muodostua syrjiviksi, sillä yhdenvertaisuuslain soveltamisala ulottuu laajasti myös elinkeinotoimintaan, oikeusministeriö lausuu.

Ministeriö lisää, että perusteluna eri asemaan asettamiselle tulisi olla, että todistuksen edellyttämisen kautta voidaan estää tartuntoja. Syyksi koronapassin käytölle ei voi ministeriön näkemyksen mukaan olla esimerkiksi rokotekattavuuden edistäminen.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, ettei koronapassin käyttöönotto Suomessa olisi oikeudellisesti mahdotonta. Kuva: Yle

2. Passi ei voisi perustua vain rokotuksiin

Koronarokotteen ottaminen ei ole pakollista. Tästä syystä oikeusministeriö katsoo, että on vaikea ajatella, että rokotustodistus olisi edellytyksenä lakisääteisten palveluiden käyttämiselle.

Helsingin yliopiston julkisoikeuden dosentti Pauli Rautiainen näkee, että pelkkä rokotuksiin perustuva koronapassi olisikin todennäköisesti oikeudellisesti mahdoton.

Sen sijaan koronapassi voisi sisältää tiedon myös jo parantuneesta taudista ja mahdollisesti negatiivisesta testitodistuksesta.

– Meillä on syytä käydä keskustelua nimenomaan tällaisen laajemmin ymmärretyn koronapassin mahdollisuudesta, Rautiainen toteaa.

Oikeusministeriön mukaan perusoikeuksista ei voida poiketa, vaan perustuslaissa säädettyjen oikeuksien tulee toteutua myös niiden osalta, joilla todistusta ei ole.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mielestä välttämättömien ja lakisääteisten palveluiden käyttämiseksi ei voida edellyttää koronapassia.

– Sen sijaan matkustamiseen edellytetään jo nyt koronatodistusta. Yhtä lailla se perustuu vapaaehtoisuuteen.

EU:n koronatodistus on ollut saatavilla Omakanta-palvelusta 14. heinäkuuta alkaen. Kuvassa on palvelusta tulostettu koronatodistus rokotustietoineen. Kuva: Silja Viitala / Yle

3. Tanskan malli häivyttäisi pulman henkilötietosuojasta

Tietoja rokotuksesta, sairastetusta taudista tai testituloksesta voidaan pitää arkaluonteisina henkilötietoina. Oikeusministeriö huomauttaakin, että arkaluonteisten tietojen käsittelyn salliminen koskisi henkilötietosuojan ydintä.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on samaa mieltä.

– Missään tapauksessa ei voida ottaa käyttöön sellaista passia, josta ilmenee tarkasti, onko henkilö ottanut rokotteen, sairastanut koronan vai onko hänelle tehty juuri koronatesti, Voutilainen kertoo.

Hän uskoo, että henkilötietosuojaan liittyvät ongelmat voisi ratkaista teknologian avulla niin, ettei tarkkoja terveystietoja tarvitsisi yksilöidä. Näin on toimittu muun muassa Tanskassa.

– Tieto voisi olla vaikka QR-koodituksen takana, jolloin sen pystyisi lukemaan lukulaitteella. Asia ilmaistaisiin vaikka siten, että henkilöllä ei ole esteitä tiettyyn paikkaan pääsemiselle.

Lisäksi Voutilaisen mielestä tulisi pohtia sitäkin, miten toimitaan niiden henkilöiden kohdalla, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietoteknistä sovellusta.

Koronapassin käyttöönottoon menisi kuukausia

Koronapassin käyttöönottamisessa menisi Voutilaisen arvion mukaan joka tapauksessa useita kuukausia. Oikeudellisia kysymyksiä tulisi punnita tarkoin ja lain­säätäminen veisi oman aikansa.

– Loppuvuodessa oltaisiin ennen kuin se voisi tulla käyttöön, Voutilainen uskoo.

Hän huomauttaa myös, että koronatilanne voi muuttua matkan varrella merkittävästikin.

– Emme tiedä, mllainen koronatilanne on kahden kuukauden päästä – onko esimerkiksi sellaisia virusmuunnoksia, joihin rokotteet eivät tehoa. Silloin tällainen passi olisi käyttökelvoton.