7. marras, 2021

Sotevaalit ovat terveysvaalit

ESS eikä UusilLahti julkaissut kirjoitusta, vaikka olen kolmesti heille kirjoitukseni laittanut.

Olen aiheesta kirjoittanut monta kertaa, kaikkia kirjoituksiani ei ole edes julkaistu. Nyt jälleen Aluevaalien lähestyessä on asia ajankohtainen, onhan kyse meidän Sotepalvelujen päättävästä toimielimestä mihin valtuutettuja tammikuussa valitaan. Kaikille tämä ei vaan ole selvää mistä vaaleissa on kyse ja ajankohtakaan vaaleille ei ole todellakaan otollinen. Taktikoinnin maku kaikessa ja jo lehdet oikeamielisiä ehdokkaita esittelee.

Julkisia palveluja varsinkin, niitä todella tärkeitä terveyspalveluja on vuosia heikennetty. Terveyspalveluissa kohdennetaan rahaa usein toisarvoisiin asioihin kuin itse palvelun tuottamiseen veronmaksajille, kehittäjiä ja asiantuntijoita on vino pino, näkyykö se Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palvelujen saatavuudessa tai laadussa. Sen sijaan on monta vuotta otettu Julkisten palveluista keskusteluun tulostavoite mikä ei kuulu verovaroin tuotettaviin palveluihin.

Esitetään, että terveyspalvelujen pitää kilpailla yksityisen palveluntuottajan kanssa ja samalla halutaan pimittää fakta, ettei Julkisten terveyspalvelujen kuulu tuottaa voittoa eikä kunnankaan kuulu, vaan 0 tulos on hyvä. Tärkeämpää on se, ettei alibudjetoida, koska se tarkoittaa suoraan sitä, ettei varata riittävästi rahaa hoitoon. Julkiset terveyspalvelut ovat vain köyhän ainoa toivo päästä hoitoon ja perustuslain 12§ yhdenvertaisuuslain mukaista toimintaa ja hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu ajatukseen, että verovaroin tuotetaan myös terveyspalveluja kaikille kuntalaisille.

Kuntalaiset ovat veroissa sitä omaa hyvinvointitiliään kasvattaneet vuosia ja mikäli on liikkunut ja elänyt terveysperusteisesti, on tilin käyttö ollut vähäistä osalla. Jossain kohtaa kuitenkin tarvitsee terveydenhuoltoa jokainen ja eliniän nousemisen myötä myös kustannukset nousevat. Lahti on systemaattisesti alibudjetoinut sitä minkä verran kuntalaisen terveysmenoihin vuositasolla varataan ja tulevaa rahaa hyvinvointialueille jaetaan edellisen vuoden budjetin perusteella. Hyvinvointikuntaa perustettaessa kaikkien kunnan asukkaiden kuuluisi saada Terveyspalveluja samassa suhteessa ja sitä varten on olemassa meillä julkiset palvelut.

Ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei voi liikaa korostaa. Sosioekonominen asema vaikuttaa vahvasti jokaisen elintapoihin, millä taas on suora kytkös sairastuttavuuteen. Hyvin koulutetut tutkitusti elävät terveellisemmin ja voivat paremmin jo siitä syystä, että on varaa elää niin. Suomessa menee vuosittain jopa 3,5-7,5 miljardia mm. liikkumattomuuden aiheuttamiin kustannuksiin, siitä eikä mistään muista terveydenhuoltoa rasittavista asioista puhuta. Ovatko nämä kustannukset kadonneet? Tai muut rasitteet mitä terveydenhuollossamme on, kuten hoitajavaje ja tukipalvelujen työntekijävaje, mitkä suoraan rasittavat toimintaa, eikä ole ammattitaitovaatimusten alentaminen ja palkkojen halpuuttaminen ratkaisu vaan päämäärä, mihin on tahtotila.

Päihdehoitoon menee Lahdessa alle miljoona euroa eli todella vähän, saa sillä hoitavien henkilöiden palkat maksettua sosiaalikuluineen. Koska päihdeongelmaisia ei haluta hoitaa, ei heidän hoitoonsa mene rahaa ja heidät on jätetty oman onnensa varaan ja tämä näkyy Lahden katukuvassa, mikä on todella järkyttävää, mehän olemme niin onnellisia. Hyvinvointiyhteiskunnan kuuluu pitää huolta kaikista.

 

Satu Lehtola, sd kaupunginvaravaltuutettu

Aluevaaleissa 2022 ehdolle asettunut

Sote-alan toimistosihteeri

JHL 145 puheenjohtaja