Viimeisimmät pohdinnat

13. joulu, 2021

KUULUUKO HYVINVOINTIYHTEISKUNTAAN PAKKO? EI KUULU! Uhataan palkattomuudella, jollet ota toimimatonta, vähäisellä tutkimuksella tehtyä ja mahdollisesti vakavaa haittaa aiheuttavaa rokotetta.

Eriarvoisuuden vähentäminen kuuluu hallitusohjelmaan, ei sen lisääminen. Pakottaminen kuuluu diktaruuri hallitusmuotoon ei Demokratiaan. Nyt Suomessa ollaan menossa kaikkiin mahdollisiin pakkotoimiin, rokotteilla, jotka eivät viruksiin tehoa vaan lisääväät suorastaan tartuttavuutta ja  jotka pahimmillaan saattavat aihettaa ottajaalleen vakavia terveydellisiä ongelmia. Pakotetaan ottamaan vapaaehtoinen rokote, jonka seurauksista ei Valtio tai kunta vastaa, tehdään ihmiskoetta kaikilla ihmisillä. Ei väliä, että meillä on Perustuslaki; koskemattomuussuojineen ja Ihmisoikeudet. Toimiko tämä hallitus edeltäjäänsä paremmin, kysyn minä? 

4.2.2 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 §) 

Jo­kai­sel­la on oi­keus elä­mään sekä hen­ki­lö­koh­tai­seen va­pau­teen, kos­ke­mat­to­muu­teen ja tur­val­li­suu­teen.

Ke­tään ei saa tuo­mi­ta kuo­le­maan, ki­dut­taa eikä muu­toin­kaan koh­del­la ih­mi­sar­voa louk­kaa­vas­ti.

Hen­ki­lö­koh­tai­seen kos­ke­mat­to­muu­teen ei saa puut­tua eikä va­paut­ta riis­tää mie­li­val­tai­ses­ti eikä ilman lais­sa sää­det­tyä pe­rus­tet­ta. Ran­gais­tuk­sen, joka si­säl­tää va­pau­den­me­ne­tyk­sen, mää­rää tuo­miois­tuin. Muun va­pau­den­me­ne­tyk­sen lail­li­suus voi­daan saat­taa tuo­miois­tui­men tut­kit­ta­vak­si. Va­pau­ten­sa me­net­tä­neen oi­keu­det tur­va­taan lail­la.

Nyt pakotetaan kaikki vapaaehtoiseen rokottoteeseen ja leikitään että ollaan HYVINVOINTIYHTEISTÄKUNTA. Herääkö kukaan huomaamaan että tällä on TES neuvotteluvaikutus, ei nouse palkkataso duunarilla, kun uhkaillaan ja pelotellaan viruksella, johon parhaimman suojan saisi sairastamalla, kuten flunssiiinkin ja jonka hoitoon on olemassa Ivermektiini ja sairastuminen ei ole flunssa suurempi alle 70-vuotiaalla hyväkuntoisella. Riskiryhmiille sairaudet ovat vaarallisempia aina kun hyväkuntoiselle.

  Hyvinvointiyhteiskunnassa ei ole tälläistä henkilöön kohdistuvaa pakkoa. Rokotteet ovat osoittautuneet toimimattomaksi, eivätkä suojaa miltään vakavaltakaan, ei kuolisi ketään jos suojaisi. ABSURDI väite. Jos tähän lakiin tulee heikennys on Suomen hallintomuoto muutettu diktaruuriksi. Aivan käsittämätöntä toimintaa.

Toki kun rokotteita on EU puheenjohtajan miehen firmasta ostettu Suomeen 4 miljardia joita ei tässä vuoden aikana ole valmistettu vaan monta vuotta; www.injektiopiikki.com niin Maailmanlaajuisesti sovittu linjaus tämä kaikkien rokottaminen toimimattomilla rokotteilla. 

 

2. joulu, 2021

2.12.2021 ESS

23. marras, 2021

 

Työn ja työntekijän arvostus näkyy tavassa johtaa, se näkyy palkassa sekä työsuhteen ehdoissa.

Arvostetaanko laitoshuoltajaa, näin Koronan aikana voisi luulla, että palkat hipovat pilviä. Siivous, desinfiointi, kun ovat ensiarvoisen tärkeää, myös viruksien torjunnassa. Ei näy siivoojan palkassa kuitenkaan arvostus, saati välinehuoltajien palkoissa.

Näkyykö sairaalan toimistosihteerien palkassa arvostus? Lähtökohtaisesti hoitohenkilöstön vähyyden vuoksi, joudutaan siirtämään suunniteltuja leikkauksia, joten työvuorot muuttuvat päivävuoroista kolmivuoroon, jolloin leikataan öisinkin ja myös toimistosihteerit siirtyvät kolmivuoroon.

Näin puretaan kertynyttä hoitovelkaa, muuta ei enää kerrykään. Toki saadaan vuorolisät, mutta ei näy siis toimistosihteerin työn arvostus, vaan enenevästi hoitajille ja lääkäreillekin on pyritty sihteerien tehtäviä siirtämään, yksi ammattiryhmä, jota alas ajetaan, märkä rätti siis naamaan. 

Ravitsemuspalveluja ulkoistetaan ja on jo useissa sairaanhoitopiireissä ulkoistettukin. Yksityiset palveluntuottajat valtaavat alan. Paraneeko ruuan laatu tai toteutuuko lähituottajien tuotteiden käyttö ulkoistamisen jälkeen? Ei, koska lähellä tuotettu ruoka, on kalliimpaa ja lisäksi parempilaatuista, kuin muualta tuotu höttö, eikä sairaalassa makaaja tarvitse luksusta, näin olen kuullut. Ei näy siis heilläkään työn arvostus vaan päinvastoin, monella lopputili kolkuttaa ovella, kuten kävi juuri Päijät-Hämeen Ateriapalvelujen työntekijöiden kohdalla.

Entä sitten hoitajat ne hoitajat, jotka ovat kohta kaikki siirtyneet muihin tehtäviin, kun heidän työnsä arvostus, ei näy palkassa ja johtamisesta on paljon puhetta. Liika työ kuormittaa hoitajat niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja entistä useampi jää uupumuksen vuoksi pois töistä, jollei ole kerennyt pelastautua muualle töihin.  Ei näy arvostus hoitajilla. Tosin hätä on kuultu, mikä on positiivista.

Osallistava johtaminen on palkan lisäksi ensisijaista työn arvostusta, ymmärrystä että kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan ja jokaisella ammattiryhmällä on oma paikkansa. Kunnollinen ja työn vaativuuteen suhteutettu palkka kaikille; hoitajille ja sairaalan tukipalvelujen henkilöille, joita ilman ei yksikään sairaalaa pärjää. Työperäinen maahanmuutto on tulevaisuutta ja tarpeellistakin, ennen sitä pitää nykyisten kaikkien työntekijöiden arvostus olla kunnollista. Palkka on  tutkitustikin yksi tärkeimmistä arvostuksen mittareista.

Satu Lehtola

sairaalassa toimistosihteeri

Lahden kaupunginvaltuuston varavaltuutettu

JHL 145 puheenjohtaja

2022 Aluevaaliehdokas

17. marras, 2021

Ei julkaissut ESS eikä UusiLahti tätäkään kirjoitustani pari viikkoa sitten 8.11.  lähetin

Me teimme aloitteen Ahtialan vanhempaintoimikunnan nimissä, Sepänniemen kentän kunnostamisesta sekä Ahtialan koulun lähiliikuntakentän kunnostamisesta maaliskuussa 2021. Se toimitettiin Sivistyslautakunnalle ja liikunta- ja kulttuurilautakunnalle Lahden Kaupungin kirjaamon kautta. Meille ilmoitettiin myöhemmin keväällä 2021 että viestimme otettiin vakavasti ja laitettiin kentät kaupungin kunnostamisen tehtävälistoille vuodelle 2022. Yllättäen kuitenkin tuli viesti, että korjaustyöt siirretään vuodelle 2023. Lahti sai paljon (41 milj.) valtiolta tukea 2021 Koronasta johtuvasta syystä ja samalla säästi monessa paikassa, kun kaikki suljettiin, joten ei ole kyse rahasta vaan tahtotilasta. Rahaa voidaan laittaa muuhunkin niin miksei Ahtialan alueen lasten, nuorten ja aikuistenkin liikkumiseen panosteta? Toin Ahtialan tilanteen esille viimeksi viime viikolla yLahden demarien kunnallisjärjestön ylimääräisessä edustajiston kokouksessa.

Yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa, että kohdellaan yhdenvertaisesti eli samalla tavalla. Kaupunkilaiset ovat yhdenvertaisesti Lahden kaupungin asukkaita ja vaikka asumme eri alueilla kaikki 120 000 ja risat ihmistä, tulee kaupunkilaisia kohdella palvelujen tarjoamisen sekä kunnossapidon ja korjaamisen suhteen yhdenvertaisesti. Kyse on tulevaisuuden ihmisistämme, joilta viemme mahdollisuuksia harrastaa ja liikkua monipuolisemmin ja turvallisilla välineillä sekä ennen kaikkea säännöllisesti ja mielekkäästi.

Mahdollisuudet tasavertaiseen liikkumiseen on kirjattu opetussuunnitelmaan ja tiedetään että liikkuminen on pitkälle kantavaa mielenterveysongelmien, fyysisten ongelmien ehkäisevää työtä, joka lisää yhteisöllisyyttä, säästää terveysmenoissa, jotka tuppaavat vanhemmiten vain kasvamaan ja tuottaa iloa ja mielihyvää liikkujille. Liikkumisen tiedetään ehkäisevän syrjäytymistä ja lisää varmasti fyysisen kunnon lisäksi jokaisen lapsen resilienssiä ja on tukena monenlaisissa arjen haasteiden jaksamisissa.

Luvatut korjaamiset ja parantamiset otettiin siis ahtialalaisilta pois koska Lahden keskustan Kisapuiston kunnostamiseen tarvittiin enemmän rahaa, aivan kun keskusta olisi vain se ainoa alue Lahdessa. Näin toimimalla asetettiin eri alueiden, saman kunnan asukkaat vahvasti eriarvoiseen asemaan. Liikuntaan panostaminen on terveyspankkiin säästämistä. Silti se säästötili suodaan eriarvoisesti eri alueille. Onko nyt niin, ettei meistä Ahtialan alueen asukkaista ole niin väliä vaikka meitä on kasvava määrä lapsiperheitä? Tulevaisuuden ihmisiemme mahdollisuuksia liikkumiseen ja harrastamiseen ei pidä asettaa vastakkain lainkaan. Mitä kunta on ilman kuntalaisia? ja mikä kunta sanoo mahdollistavansa kaikille tasapuolisesti samat mahdollisuudet alueittain ja kuitenkin toimii aivan päinvastoin. Kaksinaismoralismia suorastaan.

Ahtialan koulun oppilaat ovat tämän syrjään jättämisen kaikin tavoin huomanneet ja valittavasti se kuullaan aika nuoren oppilaan suusta, ettei nämä korjaamiset ja uudistamiset tapahdu heidän peruskoulu aikanaan. Onko jo toivokin viety! Ahtialan alueen nuorilla ei ole myöskään ole tilaa missä oleilla, pelata, tavata toisia nuoria ja lisätä yhteisöllisyyttä nuorten kesken, mikä taas lisää entisestään monenlaisia haittoja. Kaikki me tarvitsemme vertaistukea ja turvallista ympäristöä.

Ahtialan alueen kaikissa kouluissa on sisäilmaongelmaa ja Myllypohja odottaa peruskorjausta ja Kunnas puretaan, näin parakit ovat oppilaiden käytössä enenevässä määrin. Osa parakeista on myös huonokuntoisia. Kaksi kouluista poistuu ja tilanahtaus on käsittämätön. Mistä johtuu, että sisäilman laajuuden kartoitus kestää yli puoli vuotta? Oppilaat on laitettu tiloihin mitkä eivät ole jokapäiväiseen opetustarkoitukseen näillä oppilasmäärillä edes tarkoitettu, puoli vuottako näin mennään? Kuinka on huomioitu jokaisen oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön? Sekin löytyy sieltä opetussuunnitelmasta.

Uudet valtuutetut tekevät vuoden 2030 skenaarioita, eli hahmotelmia tulevan ajan kehityskulusta. Tulevasta ajasta ei todellisuudessa tiedä kukaan mitään. Mitä jos hahmotelmien sijaan eletään tässä päivässä ja laitetaan tämän ajan Ahtialan koulujen oppilaille ne yhdenvertaiset ja muiden kaupunginosien kanssa tasaveroiset lähiliikuntapaikat ja Sepänniemen kenttä kuntoon sovitun mukaisesti, joka myös toteutuu tässä ajassa missä eletään.

 

Satu Lehtola, sd Lahden kaupungin varavaltuutettu

Aluevaaleihin 2022 ehdolle asettunut

Ahtialan vtk-jäsen ja asukas ahtialasta

kolmen lapsen äiti Ahtialasta

7. marras, 2021

ESS eikä UusilLahti julkaissut kirjoitusta, vaikka olen kolmesti heille kirjoitukseni laittanut.

Olen aiheesta kirjoittanut monta kertaa, kaikkia kirjoituksiani ei ole edes julkaistu. Nyt jälleen Aluevaalien lähestyessä on asia ajankohtainen, onhan kyse meidän Sotepalvelujen päättävästä toimielimestä mihin valtuutettuja tammikuussa valitaan. Kaikille tämä ei vaan ole selvää mistä vaaleissa on kyse ja ajankohtakaan vaaleille ei ole todellakaan otollinen. Taktikoinnin maku kaikessa ja jo lehdet oikeamielisiä ehdokkaita esittelee.

Julkisia palveluja varsinkin, niitä todella tärkeitä terveyspalveluja on vuosia heikennetty. Terveyspalveluissa kohdennetaan rahaa usein toisarvoisiin asioihin kuin itse palvelun tuottamiseen veronmaksajille, kehittäjiä ja asiantuntijoita on vino pino, näkyykö se Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palvelujen saatavuudessa tai laadussa. Sen sijaan on monta vuotta otettu Julkisten palveluista keskusteluun tulostavoite mikä ei kuulu verovaroin tuotettaviin palveluihin.

Esitetään, että terveyspalvelujen pitää kilpailla yksityisen palveluntuottajan kanssa ja samalla halutaan pimittää fakta, ettei Julkisten terveyspalvelujen kuulu tuottaa voittoa eikä kunnankaan kuulu, vaan 0 tulos on hyvä. Tärkeämpää on se, ettei alibudjetoida, koska se tarkoittaa suoraan sitä, ettei varata riittävästi rahaa hoitoon. Julkiset terveyspalvelut ovat vain köyhän ainoa toivo päästä hoitoon ja perustuslain 12§ yhdenvertaisuuslain mukaista toimintaa ja hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu ajatukseen, että verovaroin tuotetaan myös terveyspalveluja kaikille kuntalaisille.

Kuntalaiset ovat veroissa sitä omaa hyvinvointitiliään kasvattaneet vuosia ja mikäli on liikkunut ja elänyt terveysperusteisesti, on tilin käyttö ollut vähäistä osalla. Jossain kohtaa kuitenkin tarvitsee terveydenhuoltoa jokainen ja eliniän nousemisen myötä myös kustannukset nousevat. Lahti on systemaattisesti alibudjetoinut sitä minkä verran kuntalaisen terveysmenoihin vuositasolla varataan ja tulevaa rahaa hyvinvointialueille jaetaan edellisen vuoden budjetin perusteella. Hyvinvointikuntaa perustettaessa kaikkien kunnan asukkaiden kuuluisi saada Terveyspalveluja samassa suhteessa ja sitä varten on olemassa meillä julkiset palvelut.

Ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei voi liikaa korostaa. Sosioekonominen asema vaikuttaa vahvasti jokaisen elintapoihin, millä taas on suora kytkös sairastuttavuuteen. Hyvin koulutetut tutkitusti elävät terveellisemmin ja voivat paremmin jo siitä syystä, että on varaa elää niin. Suomessa menee vuosittain jopa 3,5-7,5 miljardia mm. liikkumattomuuden aiheuttamiin kustannuksiin, siitä eikä mistään muista terveydenhuoltoa rasittavista asioista puhuta. Ovatko nämä kustannukset kadonneet? Tai muut rasitteet mitä terveydenhuollossamme on, kuten hoitajavaje ja tukipalvelujen työntekijävaje, mitkä suoraan rasittavat toimintaa, eikä ole ammattitaitovaatimusten alentaminen ja palkkojen halpuuttaminen ratkaisu vaan päämäärä, mihin on tahtotila.

Päihdehoitoon menee Lahdessa alle miljoona euroa eli todella vähän, saa sillä hoitavien henkilöiden palkat maksettua sosiaalikuluineen. Koska päihdeongelmaisia ei haluta hoitaa, ei heidän hoitoonsa mene rahaa ja heidät on jätetty oman onnensa varaan ja tämä näkyy Lahden katukuvassa, mikä on todella järkyttävää, mehän olemme niin onnellisia. Hyvinvointiyhteiskunnan kuuluu pitää huolta kaikista.

 

Satu Lehtola, sd kaupunginvaravaltuutettu

Aluevaaleissa 2022 ehdolle asettunut

Sote-alan toimistosihteeri

JHL 145 puheenjohtaja